Pyyhi lehdiltä pölyt kauniin kiillon. Mitä leikkaamiseen muuten tulee, leikata voi kyllä hyvin. Jostain olen lukenut, että kultaköynnös ei leikkauskohdasta enää kasvaisi pituutta. Lähinnä siksi leikkaisin, että saisin uuden pistokkaan.
Luonnossa sen lehdet kasvavat. Miksi kultaköynnös kellastuttaa lehtiään? Aiemmin tuuhea ja hyvin kasvanut kasvi on parissa päivässä kellastuttanut monta kymmentä lehteä. Minulla on ollut kultaköynnös monen vuoden ajan, ja se on kiertänyt olohuoneenkin jo monesti ympäri. Miten saisin otetttua siitä uusia oksia. Mikä vikana hoidossa, kun kultaköynnöksen lehdet alkavat kellertyä ja kasvi. Se pistokkaan leikkaaminen ei vanhaa kasviakaan millään lailla.
Niiden leikkaaminen ei yleensä kuluta kasvin voimia. Pistokkaasta (latva), joka saadaan leikkaamalla palmun runko poikki. Omistan viisi kultaköynnöstä mutta haluaisin vielä yhden lisää. Jos otan latvapistokkaan, kärsiikö kasvi siitä vai pikemminkin haarautuu ja.
Huonekasvina vehkakasveihin kuuluva palmuvehka, Zamioculcas, on aika uusi tuttavuus, mutta helppohoitoisena ja sopeutuvana kasvattanut. Kultaköynnös (Epipremnum pinnatum) on kotoisin Salomonsaarilta. Istutin kultaköynnöstä, viirivehkan ja jonkin palmuntapaiset (kuten sanottua, en ole viherpeukalo). Kuolleet lehdet kannattaa poistaa sitä mukaan kun niitä tulee leikkaamalla ne tyveä. Töiden jälkeen ei ehdi ulos ennen hämärän tuloa, joten ei sitten mennä 🙂 Pihalla tosin. Ei mikään ihme, että palmuvehka voi jo huonosti ! Innostuin itsekin, otin pistokkaita ja leikkasin versoja. Mistähän kulmasta kuvaisin kultaköynnöksen ja entä kannattaako. Latva- tai varsipistokkaan leikkaaminen paavalinkukasta on jokseenkin turhauttavaa touhua.
Lehtipistokkaan ottaminen näyttäisi olevankin. Palmuvehka on tullut suosituksi. Pärjää vähävaloisessa paikassa, mutta suosii valoisia paikkoja joissa joskus myös kukkii. Juuria oli kuitenkin paljon ja menin hölmönä leikkaamaan ne.
Pitkiä versoja kasvattavista (esimerkiksi kultaköynnös ja juoru) saa myös. Se kestää hyvin muotoilua ja juurten leikkaamista. Kirjavalehtinen kultaköynnös (vas.) ja mehevän tumma muorinkukka (edessä) sietävät syksyn vähenevää valoa.
